Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Sopeutuminen karuun arktiseen luontoon on vaatinut suomalaisilta jo vuosisatoja järkeviä ratkaisuja raaka-aineiden käytössä, ja sama järjenkäyttö näkyy edelleen suomalaisessa ruuan ja juoman tuotanto-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Nyt kun ilmastonmuutos ja valtava väestönkasvu mullistavat maailman ruuantuotantoa, suomalaiselle kestävälle ruokakulttuurille on enemmän tarvetta kuin koskaan. EU-puheenjohtajuuskausi tarjoaa upean foorumin esitellä sitä.
Ruoka koskettaa meitä kaikkia, ja se on keskeinen osa kulttuuria. Ainutlaatuinen kotimainen ruokakulttuuri ja ruuantuotanto ovat pohjoisen luonnon asettamien reunaehtojen muovaamia. Luonnonolojen rinnalla myös me ihmiset muokkaamme ruokakulttuuria. Kotimaista ruokakulttuuria ohjaavat poliittisten päättäjien linjanvedot ja ruokakasvatus, yhä tiiviimmin yhteen verkottuva kansainvälinen maailmantalous ja -politiikka sekä media, markkinointi ja niiden kuljettamat ruokatrendit.
Jokainen meistä rakentaa omilla arkisilla valinnoillaan uutta, kestävää ruokakulttuuria.
Kuten ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä asian tiivisti: Ruuan ja juoman arkinen välttämättömyys korostaa ruokakulttuurin merkitystä osana kestävää elämäntapaa.
Näin syntyy useita näkökulmia siihen, mikä on suomalaista ruokaa ja juomaa. Runsaatnäkökulmat ovat meille rikkaus. Tärkeä näkökulma kotimaiseen ruokaan ja juomaan on myös vierailijan näkemys niistä: matkailijoiden käsitys Suomesta ruokamaana syntyy makuelämyksistä ja hyvästä asiakaspalvelukokemuksesta.
Kestävässä ruokakulttuurissa yhdistyy suomalainen huippuosaaminen
Kestävä ruokakulttuuri koskettaa kestävyyden eri ulottuvuuksia ekologisesta taloudelliseen ja sosiaalisesta kulttuuriseen kestävyyteen. Kestävällä ruokajärjestelmällä on vahvat peruspilarit rakentuen puhtaille vesi- ja luonnonvaroille, kestävälle päätöksenteolle, tutkimukselle sekä hyvinvoinnille. Ruuantuotanto tapahtuu kannattavasti luonnonvarojen säästäen, niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Materiaali- ja energiatehokas ruuantuotanto on kestävän ruokakulttuurin perusta. Suomella on huippuosaamista ja teknologiaa, joiden avulla voimme kehittää kestävää ruuantuotantoa kohti kiertotalouden, hiilineutraaliuden ja hyvän ravitsemuksen tavoitteita.
Vastuullinen ruokaketju ja ruokakulttuuri rakennetaan yhdessä.
Suomalaisen ruuan laatu alkaa jo alkutuotannon hyvistä toimintatavoista ja huomioidaan entistä paremmin myös julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa sekä kokous- ja ravintolapöydissä. Ruokapalvelutuottajat ja ravintolat ammattilaisineen ovat avainasemassa kestävän ruokakulttuurin konkreettisessa edistämistyössä.
EU-puheenjohtajuuskaudella osaaminen esille
Suomen EU-puheenjohtajakaudella kestävä kehitys sekä kestävät kokousjärjestelyt ovat keskeisiä linjauksia. ELO-säätiö on yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja ruoka-alan asiantuntijoiden kanssa koonnut ohjeistuksen periaatteiden viemiseksi käytäntöön tilaisuuksien järjestäjille. Tärkein tavoite on tarjota konkreettisia vinkkejä ja neuvoja siihen, miten voi tehdä vastuullisia ruoka- ja juomavalintoja sekä viestiä kestävän suomalaisen ruokakulttuurin puolesta puheenjohtajakaudella ja sen jälkeen. Kyse on ruokadiplomatiasta parhaimmillaan.
Luodaan suomalaisesta kestävästä ruuasta ja juomasta mieleenpainuvia makuelämyksiä tarinoineen yhteisissä pöydissä. Aloitetaan vaikka kansallisruuasta ruisleivästä!
Lisätietoja:
Bettina Lindfors
Toimitusjohtaja
+358 40 920 9810
bettina.lindfors@elo-saatio.fi
ELO-säätiö on koonnut ohjeistuksen tilaisuuksien järjestäjille yhteistyössä valtioneuvoston kanslian sekä suuren joukon ruoka-alan asiantuntijoita kanssa: ETL, Helsingin Yliopisto, LUKE, Maa- ja metsätalousministeriö, MTK, MOTIVA, SLC, Ruokatieto yhdistys, Sitra sekä Fazer Food Service. Tärkein tavoite on tarjota konkreettisia vinkkejä ja neuvoja siihen, miten voi tehdä vastuullisia ruoka- ja juomavalintoja sekä viestiä kestävän suomalaisen ruokakulttuurin puolesta puheenjohtajakaudella ja sen jälkeen. Tavoitteena on luoda ruokadiplomatiaa, mieleenpainuvia tarinoita ja makuelämyksiä suomalaisesta kestävästä ruuasta ja juomasta.
Ohjeistus julkaistaan kolmella kielellä sähköisenä VNK-julkaisusarjassa sekä eu2019.fi-nettisivuilla kesän aikana.
Tutustu Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen!
Seuraa somessa #eu2019fi #kestäväkehitys #elosäätiö #ruokakulttuuri
